Siirry pääsisältöön

Esittelyssä kaksi superkätevää mobiilisovellusta!

Tänä vuonna HSL.fi valittiin Grand One – kilpailussa Paras mobiilipalvelu -finalistiksi muun muassa Osuuspankin Oma talous – sovelluksen ja Koronavilkun lisäksi. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi käyttöliittymän toimivuuteen. HSL.fi on Suomen käytetyin joukkoliikenteen verkkopalvelu, joka uudistui marraskuussa 2020. Se palvelee noin 1,7 miljoonaa asiakasta ja sen kautta tehdään noin 2,6 miljoonaa reittihakua kuukaudessa.

Mobiilisovelluksesta käyttäjä löytää saman sisällön kuin verkkosivuilta; HSl-uutiset, poikkeukset liikennöinnissä, reittioppaan, asiakaspalvelun ja paljon muuta. Lisäksi sovelluksesta pystyy ostamaan kerta- , vuorokausi- tai kausilipun esimerkiksi MobilePaylla, maksukortilla tai mobiilimaksulla.

Olen itse aiemmin ollut aktiivinen HSL.fi- verkkopalvelun ja mobiilisovelluksen käyttäjä. Koen, että erityisesti mobiilisovellus oli toimiva ja niin nopea- kuin helppokäyttöinenkin. Käytin kuitenkin vain murto-osaa sen tarjoamista mahdollisuuksista. Ostin usein kausilipun sovelluksen kautta, mutten juurikaan käyttänyt sitä esimerkiksi reittien hakemiseen tai uutisten lukemiseen. Jostain syystä olin tottunut tekemään reittihaut selaimen kautta.

Mobiilisovellus on saatu rakennettua selkeäksi kokonaisuudeksi niin, ettei tarvittavaa tietoa tarvitse metsästää ympäri sovellusta vaan kaikki välilehdet ja otsikot ovat selkeästi kategorisoitu.

Toinen usein käyttämäni mobiilisovellus on TimeTree, jota voin lämpimästi suositella kaikille! Se on alkujaan japanilainen kalenterisovellus, johon pystyy luomaan erilaisia jaettuja kalentereita. Sovellusta voi käyttää myös henkilökohtaisena kalenterina. 

TimeTree voitti vuonna 2015 AppStoren "Best of 2015" - palkinnon ja sillä oli vuonna 2018 jo yli 10 miljoonaa käyttäjää! 

Olen itse luonut sovellukseen yhteisen kalenterin avopuolisoni kanssa. Näin sekä omat että yhteiset menomme ovat kirjattuna samaan paikkaan eivätkä esimerkiksi ole pelkästään toisen muistin tai paperikalenterin syövereissä.

Yhteisessä kalenterissamme menot ovat värikoodattuja. On oma värinsä yhteisille tapahtumille, sekä molempien omille. Olen jakanut omat menoni vielä kahteen eri kategoriaan, opiskeluun ja vapaa-aikaan. Tämä helpottaa huomattavasti kokonaiskuvan saamista esimerkiksi tulevasta viikosta. Lisäksi kalenterissa on kätevä memo-osio, johon voi esimerkiksi tehdä ostoslistoja tai muistiinpanoja, jotka näkyvät kaikille samaan kalenteriin liitetyille. Jokaisesta tehdystä merkinnästä kalenterissa tai memossa tulee myös erillinen ilmoitus kalenterin muille käyttäjille. Näin keltään ei jää huomaamatta tehdyt muutokset. Tällainen sovellushan voisi hyvin toimia myös työ- ja kaveriporukoiden kesken. Olin monia vuosia ollut vannoutunut paperikalenterin käyttäjä, mutta TimeTreen myötä siirtyminen sähköiseen kalenteriin oli kivutonta enkä enää pystyisi ”paalaaman” perinteiseen kalenteriin!


Kuvat: HSl.fi & TimeTreeapp.com

I.H.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Verkkokaupan trendit 2021

Tutustuin tätä tekstiä varten Paytrailin Verkkokaupan trendit  2021 – koosteeseen, joka sisälsi seitsemän verkkokaupan asiantuntijoiden näkemyksiin perustuvaa ideaa siitä, miltä verkkokaupan tulevaisuus voisi näyttää. Valitsin näistä lähempään tarkasteluun kolme omasta mielestäni kiinnostavaa ja tärkeää trendiä: Vain arvoa tuottava kestää kilpailussa Kun kilpailu kovenee ja asiakkaat ovat entistä vaativampia, tulee yrityksen miettiä mitä lisäarvoa juuri heidän tarjoamansa palvelu tai tuote tuo asiakkaalle. Mikä on juuri tämän yrityksen kilpailuetu? Enää ei riitä pelkkä tuotteen tai palvelun myynti vaan mukana on oltava esimerkiksi asiakaspalvelua, joka erottuu muista. Katseet kannattaa kiinnittää ostokokemukseen ja pohtia kuinka asiakkaalle saadaan luotua tunne henkilökohtaisesta palvelusta. Moni asia verkkoon pysyvästi  Erityisesti pandemia-ajasta johtuen monelle on tullut viime aikoina tutuksi verkon kautta asioiden hoitaminen. Verkon kautta on opittu tekemään lähes tulkoon...

Saavutettavissa vai saavuttamattomissa?

  Mitä tarkoitetaan verkkosivujen saavutettavuudella? Saavutettavuudella parannetaan mahdollisuuksia käyttää verkkosivuja tai mobiilisovellusta rajoitteista huolimatta. Kuten Papunet ja Näkövammaisten liittokin nettisivuillaan määrittelevät; saavutettavuus tarkoittaa sitä, että kaikkien on mahdollista käyttää sivustoa ilman apua ja yhdenvertaisesti muiden kanssa. Se on siis esteettömyyttä verkossa.  EU:n saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan 2016 ja sen mukaan kaikkien julkisen hallinnon verkkopalveluiden tulee täyttää saavutettavuuden minimivaatimukset. Määräaika toteutukselle oli kesään 2021 mennessä ja direktiivi koskee esimerkiksi valtiota, kuntia ja korkeakouluja. Miten sellaiset verkkosivut sitten tehdään? Mitä ne sisältävät? Verkkosivujen saavutettavuutta on tärkeää miettiä jo suunnitteluvaiheessa ja ottaa huomioon kaikki sivustolla mahdollisesti vierailevat, vaikka he eivät suoraan kuuluisikaan tavoiteltavaan kohderyhmään. Tämä osoittaa huomaavaisuutta ja lisää...

Pelillistämisestä potkua perehdytykseen!

Pelillistämisellä tarkoitetaan pelillisten ominaisuuksien soveltamista eri ympäristöön, tavoitteena käyttäjän osallistamisen tai sitouttamisen lisääminen. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi verkkokaupoissa, digitaalisessa markkinoinnissa tai yrityksen sisäisessä perehdyttämisessä. Tarkoituksena on käyttää samoja motivaattoreita, joita ihmisillä on kun he pelaavat pelejä. Pelillistäminen ei kuitenkaan tee perehdytyksestä leikkiä. Pelit taipuvat hyvin opettamiseen, siksi yritykset voivat hyödyntää pelillistämistä myös sisäisissä perehdytyksissään. Koska olen itse kiinnostunut HR-työstä ja erityisesti henkilöstön kehittämiseen ja työsuhteeseen liittyvistä teemoista, lähestyn aihetta juuri tästä näkökulmasta. Eli miten ja miksi yritys hyödyntäisi pelillistämistä henkilöstön perehdyttämisessä? Pelillistettyyn, verkkoympäristössä tapahtuvaan perehdytykseen siis liitetään erilaisia pelin elementtejä kuten pisteiden keräämistä, haasteiden suorittamista ja tavoitteiden saavuttamista. Nämä ovat es...