Saavutettavissa vai saavuttamattomissa?

 

Mitä tarkoitetaan verkkosivujen saavutettavuudella?

Saavutettavuudella parannetaan mahdollisuuksia käyttää verkkosivuja tai mobiilisovellusta rajoitteista huolimatta. Kuten Papunet ja Näkövammaisten liittokin nettisivuillaan määrittelevät; saavutettavuus tarkoittaa sitä, että kaikkien on mahdollista käyttää sivustoa ilman apua ja yhdenvertaisesti muiden kanssa. Se on siis esteettömyyttä verkossa. EU:n saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan 2016 ja sen mukaan kaikkien julkisen hallinnon verkkopalveluiden tulee täyttää saavutettavuuden minimivaatimukset. Määräaika toteutukselle oli kesään 2021 mennessä ja direktiivi koskee esimerkiksi valtiota, kuntia ja korkeakouluja.

Miten sellaiset verkkosivut sitten tehdään? Mitä ne sisältävät?

Verkkosivujen saavutettavuutta on tärkeää miettiä jo suunnitteluvaiheessa ja ottaa huomioon kaikki sivustolla mahdollisesti vierailevat, vaikka he eivät suoraan kuuluisikaan tavoiteltavaan kohderyhmään. Tämä osoittaa huomaavaisuutta ja lisää yhdenvertaisuutta.

Saavutettavat verkkosivut sisältävät käyttöä helpottavia elementtejä, kuten suuren ja selkeän fontin tai mahdollisuuden tekstin suurentamiseen sekä loogisen ja selkeän sivurakenteen. Rakenteen lisäksi itse sisällölläkin on merkitystä. Esimerkiksi kuvat ja videot eivät luonnollisestikaan sovi näkörajoitteisille käyttäjille sellaisenaan eivätkä äänisisällöt kuuroille käyttäjille. Niiden sisällön tulisi silti olla myös näiden käyttäjien käytössä.

On olennaista, että sivustoa voi käyttää pelkän näppäimistön avulla, sillä motorisia ja tai fyysisiä toimintarajoitteita omaavat eivät välttämättä käytä hiirtä. Sivuston tulee myös tukea avustavia teknologioita kuten ruudunlukuohjelmaa tai ruudunsuurennusohjelmaa, joita esimerkiksi näkövammaiset käyttävät. Nämä voivat olla joillekin käyttäjistä välttämättömiä ominaisuuksia itsenäisen asioinnin kannalta.

Jos suunnitteilla on verkkosivut tai mobiilisovellus, jonka halutaan olevan kaikkien saavutettavissa, kannattaa tutustua Näkövammaisten liiton nettisivuilta tarkistuslistaan verkkosivujen tekijöille. Vastaavanlaisen oppaan löytää myös Papunetiltä.

Erilaiset yritykset, kuten Red&Blue Oy tai Annanpura taas ovat erikoistuneet verkkopalvelujen saavutettavuuteen ja tarjoavat esimerkiksi auditointeja ja käyttäjätestausta sekä asiantuntija-arviointia asiakkailleen. Tällaisten yritysten palveluita on hyvä hyödyntää mikäli suunnittelee tai kehittää itse verkkopalveluita.

Ketkä saavutettavuudesta oikein hyötyvät?

Saavutettavuudesta hyötyy Saavutettavuusdirektiivi.fi -sivuston mukaan pelkästään Suomessa yli miljoona ihmistä. He ovat esimerkiksi näkövammaisia, liikuntarajoitteisia, kuuroja, ikääntyneitä tai viittomakielisiä. Heillä voi olla lukihäiriö, värisokeus tai kognitiivisia tai motorisia häiriöitä. Myös harvoin verkkopalveluita käyttävät hyötyvät saavutettavuudesta.

Sitä ei olekaan tullut edes ajatelleeksi, kuinka hienoa on voida käyttää itsenäisesti ja mutkattomasti mitä vain verkkosivustoa tai -palvelua. Jopa itsellenikin joidenkin verkkopalvelujen käyttö on haastavaa epäselvien sivurakenteiden tai huonosti suunniteltujen linkkien ja kuvien takia. Näiden sivustojen käyttö voi olla ihan mahdotonta niille, joilla on jonkinlaisia rajoitteita.

Kävin tätä blogitekstiä kirjoittaessani testaamassa ihan huvikseni kuinka oman pankkini, työpaikkani sekä korkeakouluni verkkosivut toimivat pelkän näppäimistön avulla ja löytyykö niistä erikseen mainintaa saavutettavuudesta tai apuvälineitä sivuston esteettömämpään käyttöön. Apuvälineitä ei oikeastaan löytynyt ja vain kahdessa näistä verkkosivujen selailu oli edes kohtalaisen helppoa. Vaikka kyse ei ollutkaan julkishallinnon verkkopalveluista, ovat nämä mielestäni tahoja, jotka voisivat kiinnittää huomiota verkkosivujensa saavutettavuuteen. Asiaan perehtymisen jälkeen luulen, että jatkossa tulen kiinnittäneeksi enemmän huomiota käyttämieni verkko- ja mobiilipalveluiden saavutettavuuteen. Tulevaisuudessa toivottavasti enenevissä määrin aletaan kiinnittämään huomiota siihen, voivatko kaikki käyttää luomiamme verkko- ja mobiilipalveluita.

I.H.

Kuvat: Canva & Unsplash