Siirry pääsisältöön

Digitaaliset kuluttajatrendit 2030 ja bottien laaja kirjo





Ericsson on yksi maailman johtavia ICT-palveluita tarjoava yritys. Se on ”10 Hot Consumer Trends 2030” -raportissaan listannut kymmenen erilaista roolia, jota älylaitteilla voisi olla vuonna 2030 jokapäiväisessä elämässämme. Lista perustuu lokakuussa 2020 tehtyyn kyselyyn, johon osallistui tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa. Alla oleva listaus on oma tiivistelmäni ja henkilökohtainen tulkintani kyseisestä raportista ja se sisältää myös omia lyhyitä mietteitäni teemoihin liittyen. Olen myös käyttänyt vapautta suomentaa joitain termeistä omaan suuhuni sopiviksi. Alkuperäisen raportin kokonaisuudessaan pääset lukemaan täältä.


1. Body bots eli hyvinvointibotit

Hyvinvointibotit havainnoisivat käyttäjää fyysisesti ja psyykisesti. Ne antaisivat ohjeita niin liikkumiseen kuin ruokaostosten tekoonkin ja tuottaisivat käyttäjälle hyödyllistä tietoa tämän terveydestä. Näin pystyisimme seuraamaan kehomme ja mielemme muuttujia. Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ja sen seuraaminen on jatkuvasti kasvava trendi, joten tällaisille olisi varmasti kysyntää! Nykypäivän vastine on erilaiset urheilukellot ja sovellukset, joilla seurataan esimerkiksi unta, painonpudotusta tai vaikka tupakoinnin lopettamista.


2. Guardian angels eli suojelubotit

Nämä botit suojelisivat meitä uhkilta esimerkiksi auttamalla laitteitamme pienentämään digitaalista jalanjälkeämme ja torjumaan urkintaa. Tähän kategoriaan kuuluisi myös erilaiset trackerit, joiden avulla pystyisimme paikantamaan jokaista omistamaamme tavaraa samalla tyylillä kuin nykyisin paikannamme kadonnutta puhelintamme. Tämä olisikin hyödyllistä! Vastapainona taas yleistyisi teknologia ja laitteisto, jonka avulla pystymme itse pysymään piilossa kaikelta ja kaikilta, jotka voivat käyttää seurantaa meihin. Eli esimerkiksi valvontakameroilta piiloutuminen olisi joskus mahdollista? Tämä kuulostaa jo huolestuttavalta vaikka yksilön mahdollisuus yksityisyyteen onkin jossain määrin huomioitava.

3. Community bots eli yhteisölliset botit

Yhteistyössä toimivat ja yhteisöllisyyttä vahvistavat botit olisivat esimerkiksi naapurustossa toisiinsa kytketyt murtohälyttimet, jotka varoittaisivat alueen muita hälyttimiä mahdollisesta varkaasta tai tunkeilijasta lähiympäristössä. Samaan tapaan naapuruston ruohonleikkurit voisivat olla yhteydessä toisiinsa ja näin yhteisvastuussa yhteisten alueiden siistinä pidosta. Pidemmälle viety ajatus on, että botit tekisivät puolestamme vaihtokauppoja naapureiden kanssa, hoitaisivat vuokraneuvotteluita tai jopa äänestämisen. Tämä vaatisi aikamoista luottamusta ihmiseltä ja melkoista tietomäärää älylaitteelta.

4. Sustainability bots eli ympäristövastuulliset botit

Ilmastokriisin myötä myös teknologiaa tullaan hyödyntämään uusilla tavoilla. Älylaitteiden mahdollisuus jakaa keskenään tietoa esimerkiksi äärimmäisistä sääilmiöistä voi auttaa torjumaan vahinkoja ja pelastamaan henkiä. Yleisellä tasolla yksilön energiankulutusta täytyisi pyrkiä rajoittamaan. Tämä taas voisi onnistua siten, että kaikki käyttämämme laitteet säästäisivät sähköä jakamalla sitä keskenään ja latautumalla vasta kuormitusajan ulkopuolella. Toinen vaihtoehto olisi itsestään latautuvat akut sekä energian tai sähkön tuottaminen kestävästi kotona eri lähteistä, kuten esimerkiksi auringosta, liikkeestä, tai jätteestä. Koen itse ympäristövastuu-asiat todella tärkeinä ja seuraan siksi mielenkiinnolla, kuinka teknologiaa voitaisiin hyödyntää ilmastokriisin hillitsemisessä.

5. Home Officers eli kotitoimisto-botit

Erityisesti pandemia-aikana yleistyneen etätyöskentelyn johdosta kotona työskentelystä on tullut uusi normaali. Tämä on tuonut haasteita kotitoimistojen järjestelemiseen, nostanut vaatimuksia teknologian joustavuuden suhteen sekä lisännyt työ- ja vapaa-ajan tasapainottamisen tärkeyttä. Älykkäät laitteet voisivat tulevaisuudessa mahdollistaa kotona työskentelevälle työrauhan muilta perheenjäseniltä esimerkiksi ääntä eristävien seinien avulla, jotka nousisivat kotitoimiston ympärille. Tällä hetkellä lähin vastine tähän taitaa olla vastamelukuulokkeet. Olisikin aikamoista, jos pystyisi luomaan keskelle asuntoa oman hiljaisen tilansa!

6. Explainers eli selostajat tai selittäjät

Koska monille on hankalaa ymmärtää teknologiaa ja laitteiden toimintaperiaatteita, yleistynee vaatimukset sille, että niin laitteet kuin sovelluksetkin selittävät toimintaansa esimerkiksi kertomalla mitä dataa keräävät käyttäjiltään ja mihin tarkoitukseen sekä mitkä ovat syyt toiminnalle. Voidaan olettaa, että laitkin tarkentuvat ja kiristyvät näiden suhteen. Tähän kategoriaan kuuluu myös erilaiset elämää helpottamaan luodut digitaaliset palvelut, jotka voivat esimerkiksi reitin kertomisen lisäksi kuvailla liikennettä, kanssaliikkujia ja muita ympärillämme olevia asioita. Tai selittää, kuinka tekemiämme sijoituksia hoidetaan. Itse kuulun niihin, jotka eivät aina ymmärrä systeemiä teknologian takana, joten toisinaan selostuksille todella olisi tarvetta.

7. Connecitivity gofers eli yhteyslähetit

Nykyaikana lähtökohtainen oletus on, että yhteyksien on toimittava missä ikinä olemmekin. On turhauttavaa etsiä toimivaa verkkoyhteyttä ja ilman sitä lähes kaikki puhelimen tärkeät ominaisuudet ovat käyttökelvottomia. Tulevaisuudessa laitteiden odotetaan yhdistyvän saumattomasti saatavilla oleviin eri verkkoihin, jotta käyttäjällä on jatkuvasti käytettävissään esimerkiksi Wi-Fi. Lisäksi ne voisivat opastaa käyttäjän paikkoihin, jossa yhteydet ovat optimaaliset.

8. Baddie bots eli pahisbotit

Jotta kaikki ei kuulostaisi liian hyvältä ollakseen totta, on otettava huomioon myös negatiiviset ilmiöt. Pahisboteiksi kutsutaan esimerkiksi hakkerointiin ja muuhun haitantekoon käytettäviä botteja. Näillä voitaisiin lukea toisten luottokortteja, availla sähkökäyttöisiä lukkoja tai suorittaa ryöstöjä ja huumekauppoja ilman kiinnijäämisen riskiä. Uskon henkilökohtaisesti, että aina löytyy itsekkäitä ja pahoja ihmisiä. Siitä syystä joku aina keksii keinon hyväksikäyttää systeemejä oman etunsa tavoitteluun. Hurjasti kehittyvä teknologia sekä ihmisten luottavaisuus ja tietämättömyys sen käyttämisessä mahdollistaa erilaiset negatiiviset ilmiöt.

9. Media creators eli medianluojat tai sisällöntuottajat

Nykyään automatisoidut botit kääntävät jo nettisivuja kieleltä toiselle ja kokoavat uutisartikkeleita. Onko näistä kuitenkaan voittamaan ihmistä? Osa uskoo, että tekoäly voisi tulevaisuudessa luoda itsenäisesti käyttöömme personoitua sisältöä, joka vastaa toiveitamme, tarpeitamme ja perustuu aiempaan toimintaamme. Esimerkiksi tuottaa parempaa informaatio-sisältöä mainoksiin tai uutta peli-sisältöä pelikonsoleihin. Pohdituttaa, voisiko esimerkiksi kone tehdä soittolistalleni parempaa musiikkia kuin lempiartistini, ottaen vaikka tiettyjä ominaisuuksia kuunnelluimmista kappaleistani? Tämäkin lienee joskus mahdollista.

10. Bossy bots eli pomottelevat botit

Voisikohan tulevaisuudessa koneet neuvoa meitä jokapäiväisessä elämässämme "liiankin hyvin"? Laitteemme keräävät meistä jatkuvasti tietoa ja syventävät näin tietämystään toiminnastamme ja persoonallisuudestamme. Tämän myötä laitteiden kyky antaa meille aiempaa enemmän ohjeita, paranee. Mikäli tämän kokee tarpeelliseksi. Esimerkiksi botit voisivat tarkkailla sähkön-, veden-, alkoholin- ja rahankulutustamme ja huomauttaa, kun toimintamme ei olekaan enää vastuullista tai poikkeaa suuresti normaalista käytöksestämme. Tekoäly voisi jopa valita persoonallisuuteni perusteella ympärilleni sopivimman ystävät! Tuntuisikohan tämä kaikki samalta, kuin muutto takaisin vanhempien luokse?
Ainahan laitteen voi onneksi sulkea, kun määräily käy liian ärsyttäväksi.


Ericssonin trendiraportti kokonaisuudessaan oli supermielenkiintoinen ja oli hurjaa lukea, mitä kaikkea teknologia, digitaalisuus ja tekoäly voisivatkaan mahdollistaa. Ensin trendit kuulostivat scifi-leffojen mageilta erikoisefekteiltä high-tech-hommineen, mutta pienen pohdinnan jälkeen ne kaikki kuitenkin kuulostavat järkeenkäyviltä ja mahdollisilta jopa meille tavallisille ihmisille. Useassa kohdassa havahduin kuitenkin miettimään yksilön yksityisyyttä ja turvallisuutta. Kaikki nuo edellämainitut huimat ideat kuulostavat hienolta, mutta kuinka pitkään voimme vain luottaa kaiken toimivan kuten haluamme ja kuten meille on kerrottu?



I.H.

Lähteet: https://www.ericsson.com/4af428/assets/local/reports-papers/consumerlab/reports/2020/ericsson-10-hct-report-connected-intelligent-machines.pdf

Kuvat: Canva & Unsplash

Kommentit

  1. Mielenkiintoisesta aiheesta on Ida kirjoittanut. Boteista oli kirjoitettu laajasti ja kuvailtu hienosti niiden ominaisuuksista. Kappalejako ja otsikot tekivät lukemisesta helppoa ja mukavaa. Ida oli kivasti myös tuonut esille omia ajatuksiaan aiheista, ja olikin kivaa lukea Idan mielipiteistä koskien erinäisiä botteja yms. Kuviakin oli kivasti laitettu blogiin, joten en nyt keksi tähän mitään parannettavaa.. Good job!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suositun verkkopalvelun salaisuus

Valitsin tarkasteluun kaksi hyvin erilaista verkkopalvelua, jotka molemmat ovat kävijämääriltään Suomen suosituimpia. Helsingin Sanomien verkkopalvelu sisältää muun muassa ajankohtaisia uutisia ja artikkeleita kun taas Alma Mediapartnersin omistama Etuovi.com on kohtaamispaikka asunnon ostajille ja myyjille. Hs.fi Verkkopalvelussa pääsee selailemaan loputonta määrää uutisia, artikkeleita, erikoisjuttuja, näköislehtiä ja muuta Helsingin Sanomien materiaalia. Saadakseen laajempaa sisältöä, tulee palveluun rekisteröityä ja liittyä tilaajaksi. Nykyisin normaaleihinkin Helsingin Sanomien lehtitilauksiin kuuluu pääsy verkkopalvelun laajennettuun sisältöön, mikä täydentää lehdentilaajien palvelua hienosti. Kuitenkin myös ilman tilausta sivustolta löytää valtavan määrän materiaalia. Sivusto on selkeä ja helposti silmäiltävissä. Tukiväreiksi on valittu valkoisen taustan ja mustan fontin lisäksi siniset ja turkoosit korostukset esimerkiksi otsikoissa. Levottomuutta on ainoastaan liikkuviss...

Chattailua botin kanssa

Kaikki me olemme varmasti törmänneet verkkosivustoilla asiakaspalveluchatteihin, jotka pompahtavat ruudulle heti sivulle siirryttäessä. Joissain tapauksissa chatit ovat ihmisvetoisia, toisinaan taas kyseessä on automaattinen chatbot. Suhtaudun itse melko skeptisesti automaattisiin tai täysin robottivetoisiin chatteihin, enkä yleensä ole saanut niistä juurikaan apua. Roboteissa yleensä on se vika, että ne eivät ole ohjelmoituja ymmärtämään kaikenlaista ja kaiken sävyistä kirjoitusta. Siksi niiden voi olla vaikea auttaa asiakasta, vaikka ongelma sinänsä olisikin yksinkertainen. Löysin tästä hauskan esimerkin. Testasin Gigantin asiakaspalveluchatia, sillä olen joutunut työni puolesta asioimaan heidän kanssaan viime aikoina. Jonotusaika asiakaspalveluun puhelimitse on neljällä edellisellä kerralla kestänyt 25-35 minuuttia, joten tarve tukeutua chattiin oli suuri. Silti sekään ei mennyt ihan putkeen, mikä lähinnä nauratti. Alla kuva, kun koitin testimielessä kuinka Gigabotti olisi auttanu...

Pelillistämisestä potkua perehdytykseen!

Pelillistämisellä tarkoitetaan pelillisten ominaisuuksien soveltamista eri ympäristöön, tavoitteena käyttäjän osallistamisen tai sitouttamisen lisääminen. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi verkkokaupoissa, digitaalisessa markkinoinnissa tai yrityksen sisäisessä perehdyttämisessä. Tarkoituksena on käyttää samoja motivaattoreita, joita ihmisillä on kun he pelaavat pelejä. Pelillistäminen ei kuitenkaan tee perehdytyksestä leikkiä. Pelit taipuvat hyvin opettamiseen, siksi yritykset voivat hyödyntää pelillistämistä myös sisäisissä perehdytyksissään. Koska olen itse kiinnostunut HR-työstä ja erityisesti henkilöstön kehittämiseen ja työsuhteeseen liittyvistä teemoista, lähestyn aihetta juuri tästä näkökulmasta. Eli miten ja miksi yritys hyödyntäisi pelillistämistä henkilöstön perehdyttämisessä? Pelillistettyyn, verkkoympäristössä tapahtuvaan perehdytykseen siis liitetään erilaisia pelin elementtejä kuten pisteiden keräämistä, haasteiden suorittamista ja tavoitteiden saavuttamista. Nämä ovat es...